Mustio 

Mustio on Raaseporin itäisin kylä. Täällä on ollut asutusta kivikaudesta lähtien ja Suomen ensimmäinen rautatehdas perustettiin Mustioon 1561 kuningas Kustaa Vaasan toimesta. Mustio yhdistettiin Karjaan kuntaan vuonna 1929. Mustion Ruukkiin kuuluu Mustion Linna, joka on alueen merkittävin nähtävyys.

Nykypäivänä Mustiolla asuu noin 1350 asukasta ja se on osa Raaseporin suurkuntaa. Mustiolta löydät päiväkodin, alakoulun, kirjaston ja neuvolan. Mustion Linnassa voit yöpyä ja syödä korkealaatuista ruokaa ravintola Linnankrouvissa.

Nähtävyydet Mustiolla

Mustion Ruukki

Mustion Ruukki perustettiin 1500-luvulla alueen koskien takia. Ruukkia pidetään Suomen ensimmäisenä rautaruukkina. Ruukin kukinnan aika oli, kun Linderin perhe otti 1700-luvulla alueen haltuunsa. Rautatehdas lopetti toimintansa 1901 ja se korvattiin puuhiomolla.

Mustion Linna

Magnus Linder II rakennutti kartanon vuosien 1783-1792 aikana. Rakennus on Suomen isoin ei-kirkollinen puurakennus, ja se on arkkitehtuuriltaan Suomen merkittävimpiä uusklassismin ja rokokooon aikakausien kartanoita. Mustion Linnan loiston ajat olivat Hjalmar Linderin aikana 1900-luvun alussa. Hän omisti mm. 64 000 hehtaaria maata ja osti yhden Suomen ensimmäisistä autoista vuonna 1902. Hänen aikanaan linna tunnettiin seurapiirien keskuksena, sillä herra toi vieraikseen muun muassa Jean Sibeliuksen. Hjalmar Linder oli tunnettu myös toimistaan työväen oikeuksien puolustamiseksi: hän piti tarkkaan huolta ruukin työntekijöiden oloista, ja joutui lopulta pakenemaan Suomesta otettuaan terävästi kantaa sisällissodan kauheuksiin.

Nykyään linnan historiallinen ja kauniisti sisustettu päärakennus toimii museona. Vierailemisen arvoinen on myös linnan upea englantilaistyylinen puistoalue, jota koristavat erikoiset puulajit ja lummepolku.

Tutustu myös Mustion Linnan verkkokauppaan.

Korpudden

Korpudden on arvokas kallioalue, joka tunnetaan isoista korkeuseroista. Alue reunustaa kauniin Lohjanjärven rantoja, ja sen luonto on myös erittäin monipuolista: alueella törmää niin soihin kuin pähkinälehtoihinkin. Aluetta kiertää noin kilometrin mittainen polku, jonka alussa sekä keskellä on nuotiopaikat. Polku on ajoittain vaikeakulkuinen.