Karjaan historialliset nähtävyydet

Tältä sivulta löydät lisää mielenkiintoista tietoa Karjaan historiasta ja alueen historiallisista nähtävyyksistä. Klikkaa nuolia lukeaksesi lisää!

Esihistoriaa

Karjaalla on pitkä ja vaikuttava historia. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Karjaan alueelle jo kivikaudella noin 10 000 vuotta sitten. Rautakaudella 2500–1000 vuotta sitten Karjaa oli Suomen tiheimmin asuttuja seutuja. Tuosta ajasta muistuttaa Brobackan muinaismuistoalue.

Keskiajan muistoja edustavat Mustionjoen rannalla sijaitsevan salaperäisen Junkarsborgin linnan rauniot sekä 1400-luvulla rakennetun Grabbackan linnan rauniot, jotka ovat vain muutaman kilometrin päässä Karjaan keskustasta etelään. Eikä tietenkään sovi unohtaa Snappertunassa olevan Raaseporin linnan raunioita.

Keskiajalla Karjaa oli laaja pitäjä, josta tuli Raaseporin linnan ansiosta Uudenmaan maallisen hallinnon keskus. Länsi-Uudenmaan ja Karjaan läpi kulkeva Kuninkaantie oli keskiajalla merkityksellinen kulkureitti. Karjaa on kaikkina historian aikoina ollut tärkeä liikenteen solmukohta.

Muinaiset maahanmuuttajat asettuivat asumaan nykyisen Mustionjoen suistoalueelle. Mustionjoki oli tuolloin yksi merkittävimmistä sisämaahan johtavista vesiväylistä. He elättivät itsensä pääasiassa metsästyksellä ja kalastuksella. Vesiväylä oli tärkeä muillekin kuin sen rantojen asukkaille. Ruotsin vallanpitäjät oivalsivat varhain, kuinka tärkeää oli säilyttää sen herruus. Osoituksena tästä ovat Karjaan kolme keskiaikaista linnaa. Entisen Karjaan kaupungin vaakunan kolme linnantornia kuvaavat keskiaikaisia linnoja Raaseporia, Grabbackaa ja Jun- karsborgia.

Tärkeitä vuosilukuja historian varrelta
  • 8000 eKr. ensimmäinen asutus
  • 1326 Ensimmäinen maininta Karjaasta
  • 1560 Kustaa Vaasa perustaa Mustion rautaruukin
  • 1870 Karjaan kunta perustetaan
  • 1873 Hanko–Hyvinkää-rata otetaan käyttöön
  • 1901 Rantarata Helsinki–Turku otetaan käyttöön
  • 1930 Karjaan kauppala perustetaan
  • 1977 Karjaasta tulee kaupunki
  • 2009 Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyvät. Uusi kaupunki saa nimen Raasepori
Pyhän Katariinan kirkko

Vesireitti Mustionjokea pitkin aina Hämeeseen saakka vaati puolustamista, ja paikallista vä- estöä piti myös suojella. Tarkoitusta varten rakennettiin suojalinnoituksia. Keskiajalla, noin 1200–1300-luvuilla, on Karjaan pohjoispuolella Päsarträsket-järven rannalla sijaitseva Junkarsborg jo ollut asutettu. Vuonna 1239 Mustionjokea pitkin Hämeenlinnaan tehty ristiretki vaikutti myös alueeseen. Karjaasta tuli läntisen Uudenmaan hallinnon keskus vuonna 1352. Vuonna 1373 paikkakunnalla pidettiin suuri kirkolliskokous, johon osallistui suuri osa Uudenmaan papistosta.

Parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta Kirkkojärven rannalla sijaitsee Karjaan keski- aikainen kirkko. Perimätiedon mukaan kirkon rakennutti ammattimiesten puuttuessa Raaseporista kotoisin oleva porvarisrouva Katariina. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1470, ja liekö Pyhän Katariinan kirkko saanut nimensäkin tämän rohkean naisen ansiosta. Katariinalle ainakin pystytettiin hautakivi kirkkomaalle vuonna 1414. Kirkon korjaustöiden yhteydessä 1936–1937 holvi- ja seinämaalaukset palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Vuodelta 1948 peräisin olevan kuori-ikkunan lasimaalaus on Mustiolla vuonna 1894 syntyneen Gunnar Forsströmin käsialaa. Kirkkoa restauroitiin vuonna 2007.

Pyhän Katariinan kirkko ilmakuvassa

Grabben kanava

Grabben kanava on keskiaikainen muinaisjäänne 1200–1300-luvuilta. Se on toiminut kuljetuskanavana, joka on kaivettu Lohjanharjun matalimmalle kohdalle, nykyisen Karjaan kaupungin keskustaan. Kaivannon hahmottaa parhaiten Kroggårdintien varrelta, ja se sijaitsee kahden teollisuuskiinteistön välissä junaradan eteläpuolella.

Grabben kanava on alun perin ollut ainakin 500 metriä pitkä kaivanto ja ulottunut Mustionjoen rantamilta aina Kiilanevalle saakka, joka vielä rautakauden loppupuolella on ollut Lepinjärven pohjoisinta rantaa.

Kanavan sijainnista on päätelty, että kyseessä olisi voinut olla vesiliikenteen helpottamiseksi kaivettu ura. Varsinaisesta kanavasta ei kuitenkaan voi olla kyse, sillä uran pohja on niin korkealla, ettei siinä olisi voinut olla vettä. Mahdollisesti kyseessä on ollut kosteapohjainen leveä oja, joka on helpottanut veneiden vetämistä maitse. Grabben kanava on yhdistetty Raaseporin linnan rakennusvaiheeseen, jolloin kalkkia olisi kuljetettu sisämaasta rakennukselle. Alkuperäisestä kanavasta on nykyään jäljellä vain muutaman kymmenen metrin pituinen osa.

Pumppulahti ilmakuvassa