Tammisaaren saariston kansallispuistossa aivan ulkomeren äärellä sijaitseva Jussarö on merenkulkijoiden hyvin tuntema satama yli 700 vuoden takaa. Saari on ainutlaatuinen yhdistelmä Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa. Pitkään Puolustusvoimien hallussa ollut saari siirtyi vuonna 2005 Metsähallitukselle, jonka jälkeen se on ollut avoinna yleisölle.

Saari tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Jussarössä voi nauttia koskemattomasta luonnosta ja toisaalta hämmästellä niitä jälkiä, joita saaren merkillinen historia on maastoon jättänyt.  Jussarössä on mm. laaja ikimetsäalue, jonka korkea latvusto erottuu maamerkkinä jo kaukaa merellä.

Café Ön vierasvenesataman kupeessa tarjoaa keittolounaan, kahvia ja virvokkeita sekä pientä suolaista ja makeaa syötävää. Alueella on myös grillipaikka sekä upouusi sauna. Uimaan pääsee punakallioisen iron beachin rannalta. Saaren kiehtovaan historiaan voi tutustua opastetun kävelykierroksen aikana.

Kontrastit kohtaavat Jussaröllä

Jussarön luontopolulla (4,7 km) kohtaavat eri kontrastit. Saaren länsipuoli on perinteistä saaristolaisidylliä. Pohjoisosassa Västervikenin satamalahdella vastaan tulee Kullakojan, luotsikylän ainoa jäljelle jäänyt rakennus 1800-luvun alkupuolelta.

Luontopolun keskivaiheilla on ikivanhaa koskematonta aarnimetsää. Luoteis- ja koillisosissa saarta polku kulkee ohi vanhojen avolouhoskuilujen. Saaren itäosassa eteen kohoaa Jussarön kulttuurimaisemaa hallitseva Vuoksenniska Oy:n autioitunut rautakaivos.

Kauniita maisemia pääsee ihailemaan Lotssubergetin näköalatornista, jossa luotsit aikoinaan tähystivät horisontissa siintäviä laivoja. Jussarön kaakkoispuolella voi vierailla vanhalla majakalla, josta aukeaa huikeat maisemat avomerelle. Hyvällä säällä voit jopa bongata ruotsinlaivat.

Kompassihäiriöitä ja kaivoslouhoksia

Saaren rautamalmiesiintymät ovat vuosisatojen aikana aiheuttaneet merenkululle isoja ongelmia, sillä kompassit näyttävät väärään suuntaan, eikä niihin voi luottaa. Kompassihäiriöt ovatkin aiheuttaneet monia onnettomuuksia Jussarön vesillä ja saaren lähistöllä makaa useita laivahylkyjä. Niistä vanhin on 1960-luvulla löydetty Jussarö I, joka on luultavasti peräisin 1500-luvulta ja kuulunut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan laivastoon.

Rautaa Jussarössä aletttiin hyödyntämään jo 1800-luvulla, mutta kaivos suljettiin vajaan 30 toimintavuoden jälkeen. Vuoksenniska Oy kuitenkin käynnisti kaivostoiminnan uudelleen  1950-luvulla ja se merkitsi suurta taloudellista piristysruisketta saaristolle. Kaivoksen rakennusvaiheen aikana saarella työskenteli 500 miestä ja kun tuotanto käynnistyi, työtä oli tarjolla 200 miehelle.

Monet saaristolaiset saivat toimeentulonsa Jussaröstä. Paitsi, että kaivos tarvitsi suuren määrän nuoria miehiä työskentelemään merenpohjan alle 170 m syvyyteen, saattoivat monet saariston pientilat toimittaa kaivosyhtiölle elintarvikkeita. Maan päällä tarvittiin veneenkuljettajia ja huoltohenkilökuntaa. Kaivostoiminta loppui kuitenkin äkillisesti vuonna 1967 ja rakennukset jäivät rapistumaan.

Saariston jalokivi kaupunkisodankäynnin näyttämönä

Jatkosodan jälkeen Suomen Puolustusvoimat perustivat saarelle Hangon rannikkopatteristoon kuuluneen vartiolinnakkeen, joka oli toiminnassa vuoteen 1987 saakka. Kun kaivostoiminta Jussaröllä päättyi 1960-luvulla, siirtyi koko saari Puolustusvoimille. Saarta käytettiin ampumaleirien ja muiden harjoitusten järjestämiseen. Suomen Puolustusvoimat käyttivät saarta harjoitellessaan kaupunkisodankäyntiä ja taistelusukeltajien koulutuksessa.

 

Vinkkaa tästä ystävälle