Pumppulahti

Historiallinen keidas Mustionjoen rannalla, suosittu kävely- ja piknikpaikka

Mustionjoen rannalla sijaitseva kaunis Pumppulahden puisto on Karjaan keidas. Joki ja sen rannat ovat olleet Karjaan asukkaille tärkeitä jo usean tuhannen vuoden ajan – ensin yhteisenä kulkuväylänä, metsästys- ja kalastusalueena sekä nykyisin virkistysalueena. Pumppulahden rantoja pitkin kulkeekin yksi karjaalaisten lempikävelyreiteistä. Kesäisin paikka on myös suosittu piknikkohde vehreyden ja romanttisen tunnelmansa vuoksi. Pumppulahti on suurelta osin esteetön ja sopii pyörätuolilla liikkuville.

Bulevardin ja Puistokadun kulmassa sijaitsee Antkärrgården, Karjaan museo- ja kotiseutuyhdistyksen yhdistys- ja näyttelytalo. Punainen hirsitalo on rakennettu Pohjanlahden rannalle Ekeröhön vuonna 1799, mutta siirretty Karjaalle 1990-luvulla. Ylittämällä Antkärrgårdenin edustalla olevan riippusillan pääsee Maasillanpuistoon, jossa sijaitsevat frisbeegolfrata ja tenniskenttiä. Jogging Teamin tuvan saunoineen voi vuokrata monenlaisiin tilaisuuksiin. Lähtemällä Antkärrgårdenista toiseen suuntaan tulee vastaan Rantapuisto ja juhlapaikka. Rantapuisto on perinteisesti toiminut palokunnan järjestämien juhlien, kuten tanssien ja konserttien pitopaikkana. Täällä myös käsipalloseura BK-46 aloitti voittokulkunsa.

Karjaan helmi – Pumppulahden kaunein osa Pumppulahden rannalla sijaitsevat myös Suomen suurin ruotsinkielinen kansanopisto Västra Nylands Folkhögskola ja Pumpputalo. Kansanopiston tilalla sijaitsi aikoinaan panimo, jossa tehtiin oluita ja virvoitusjuomia. Nimensä Pumppulahti sai Pumpputalosta, josta pumpattiin 1800-luvulla vettä höyryvetureille. Pumppulahden virkistysalueella näkyy myös jäänteitä muinaisesta Grabben kanavasta. Kanava on luultavasti ollut tärkeä alueen keskiaikaiselle merenkululle ja rakennettu yhteydeksi Mustionjoen ja Lepinjärven välille. On myös arveltu, että kanavaa on käytetty Raaseporin linnan rakennusmateriaalien kuljetukseen. Tänä päivänä Grabben kanava on kasvillisuuden valtaama ja vain parinkymmenen metrin pituinen.

Lähelle Turuntien maantie- ja kävelysiltaa on pystytetty Maasillan muistomerkki, joka kertoo Isovihan aikaan vuonna 1713 käydystä taistelusta Ruotsi-Suomen joukkojen ja venäläisten välillä. Näihin aikoihin venäläiset olivat ottaneet haltuunsa koko itäisen ja keskisen Uudenmaan. Ruotsin kuningas Kaarle XII:n joukot olivat linnoittautuneet muutaman sadan miehen joukolla Maasillan viereen. Venäläiset hyökkäsivät yli 13 000 miehellä ruotsalaisten joukkojen selustaan. Ruotsalaiset taistelivat 4 tuntia, mutta joutuivat perääntymään ja venäläiset pääsivät etenemään kohti Turkua. Maasillan vanha matonpesupaikka Turuntien itäpuolella toimii hyvänä kanootin nosto- ja laskupaikkana.