Muistomerkit ja veistokset
Boject ja Bystander
Skepparträdgården -puistossa Snäcksundintien ja Etelälahden läheisyydessä Tammisaaressa.
Latvialaisen taiteilijan Ugis Traumaniksen tekemät kaksoisveistokset. Traumanis työskenteli vuonna 2002 Tammisaaressa Pro Artibus-säätiön vierailevana taiteilijana. Patsaat paljastettiin 28.10.2004. Pro Artibus omistaa Bystander-veistoksen ja Tammet Oy Boject-veistoksen.
Bragen Mamsellin muistomerkki, Snappertunassa
Tammisaaren kulttuurilautakunta pystytti muistomerkin Snappertunan koulun 100-vuotisjuhlan yhteydessä 10.11.1978 kiitoksena siitä työstä, jonka Bragen mamsellit Anna Sophia, Renata Jacobina ja Sophia Carolina olivat tehneet kansainvalistuksen hyväksi.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Vid Snappertuna skolas 100-års jubileum 10.11.1978 restes i tacksamhet detta minnesmärke över MAMSELLERNA BRAGE: Anna Sophia f 1768 d 1853, Renata Jacobina f 1796 d 1886, Sophia Carolina f 1808 d 1890 för deras insatser folkbildningen till fromma. Kulturnämnden i Ekenäs."
Dagmarin lähde
Källvikenissä, Kisassa, noin 7 km Tammisaaresta Hankoon päin. Muistokivi keisari Aleksanteri III:n ja hänen puolisonsa, Tanskan prinsessa Dagmarin vierailuista Tammisaaren saaristoon ja Källvikeniin. Vierailuja oli useita vuosina 1887-1894. Alueen silloinen maanomistaja, vapaaherra Mauritz Hisinger pystytti kiven luultavasti vuonna 1888 ja nimesi paikan Dagmarin lähteeksi.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Dagmarkällan är ett skärgårdsminne från den 11 och 12 juli 1887, den 12 juli 1888, den 10-12 juli 1889, den 13-15 juli 1893 och den 18-20 juli 1894."
Emma Engdahlin lapsuudenkoti
Itäinen Rantakatu 1 Tammisaari.
"Oopperalaulaja Emma Engdahlin (1852-1930) varttui täällä."
Euridike
Torikatu 8 Karjaa.
Euridike patsas sijaitsee Karjaan kaupungintalon edustalla. Sen on suunnitellut Gunnar Elfgren vuonna 1952.
Helene Schjerfbeck
Muistomerkki puistossa Pitkäkadun ja Kustaa Vaasan kadun kulmassa Tammisaaressa.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Helene Schjerfbeck 1862-1946"
"Mina tavlor är ej skönhet - jag borde söka vackra, mjuka toner, men jag ger bara mitt mörka, fattiga inre"
"Jag har fred men är så tungsint ensam"
Helene Schjerfbeckin kotitalo
Pitkäkadun ja Raaseporintien kulmassa Tammisaaressa. Vain muistolaatta on muistuttamassa meitä tästä kuuluisasta asukkaasta.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Taiteilija Helene Schjerfbeck (1862-1946) asui täällä paikalla sijainneessa talossa 1925-1939"
Kyseinen talo on purettu ja sen paikalle on rakennettu kerrostaloja. Helene Schjerfbeck asui Tammisaaressa myös Saunakadulla Kalatorin varrella sijaitsevassa keltaisessa talossa (ruskeat nurkkalaudat), joka vielä seisoo paikallaan. Talossa toimi myös Länsi-Uudenmaan kirjapaino perustamisensa aikoihin.
Helene Schjerfbeck-monumentti
Kansainvälinen kilpailu toteutettiin 15.2.2009-15.1.2010 välisenä aikana Tammisaaressa kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin julkisenmuistomerkin toteuttamiseksi. Anne Katrine Dolvenin kilpailuehdotus valittiin voittajaksi ja Schjerfbeckin elämäntyötä kunnioittava muistomerkki, The Finnish Untuned Bell, vihittiin käyttöön 19.5.2011 Tammisaaren Skepparträdgårdenissa.
Hope (Stuart Wrede)
Tammisaaren kirkon vieressä vuodelta 2009.
Taideteos HOPE - vesiveistos juoksevalla vedellä. Kuvastaa ajattelun, kosketuksen ja nautinnon. HOPE on terästä tehty mustaksi maalattu kolmen metrin korkea T-risti. Rististä sataa vettä alas pyöreään altaaseen. Iltaisin teos on valaistettu. Veistos on abstraktio rististä, yksi kristillisen kirkon keskeisistä symboleista, mutta myös ikivanha esikristillinen symboli. T-muotoinen risti tunnetaan myös nimeltään tauristi.
John Österholm
Muistomerkki Iso Kirkkokadun ja Länsivallin kulmassa Tammisaaressa. Kouluneuvos John Österholm oli tammisaarelainen kansanedustaja, poliitikko ja journalisti. Rintakuvan on tehnyt tammisaarelainen taiteilija Martti Peitso vuonna 1982, jolloin John Österholmin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "John Österholm, 1882-1960, inför havets anlete, MP 1982"
Kreikkalaiskatolinen hautausmaa
Vanha hautausmaa, Flemminginkadun varrella Tammisaaressa. 1841-1918 tätä aluetta käytettiin kreikkalaiskatolisena hautausmaana. Tammisaaren kaupunki pystytti muistokiven 1973. Vuonna 1830 evankelis-luterilaisen hautausmaan vierestä rajattiin alue kreikkalaiskatolista hautausmaata varten. Hautausmaa oli v. 1848 kooltaan 84 x 50 m. Alemman pitkäsivun keskellä oli veräjä.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Detta område användes som grekisk-katolsk begravningsplats 1841-1918. Ekenäs stad reste minnesstenen 1973."
Kultaseppämestari Henrik Wigström (1862-1923)
Henrik Wigström toimi Fabergén johtavana kultaseppämestarina Pietarissa. Seurakuntatalon seinässä, Raaseporintien varrella Tammisaaressa, oleva muistolaatta paljastettiin 2.10.2002, 140 vuotta Wigströmin syntymästä.
Kustaa Vaasa muistokivi
Skepparträdgårdenissa, Puutarhakadun, Puistokadun ja Itäisen Rantakadun välissä Tammisaaressa. Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren 1546. Muistomerkki pystytettiin 1946 Tammisaaren kaupungin 400-vuotisjuhlan yhteydessä kunnianosoituksena kaupungin perustajalle.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Vördnad för grundarens verk och för seklernas rastlösa strävan reste på minnesrik jord maning för kommande tid. MDXLVI-MCMXLVI" Distikon: Ole Torvalds.
Mannerheim-ristin ritarit Hans Wind ja Tor Lindblad
Våghusparken -puisto Tammisaaressa. Eteläinen Rantakatu. Muistomerkit kaksinkertaiselle Mannerheim-ristin ritarille Hans Windille ja Mannerheim-ristin ritarille Tor Lindbladille pystytettiin 4.6.2001, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.
Muistolaatat:
Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Hans Windin muistolaatta on kiinnitetty keltaiseen taloon Kalatorin vieressä.
Mannerheim-ristin ritari Tor Lindbladin muistolaatta on kiinnitetty taloon osoitteella Eteläinen Rantakatu 12.
Mannerheimin kivi, Harparskog
Kivi on pystytetty paikalle jossa sotamarsalkka Mannerheim 15.12.1941 vastaanotti Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin.
Marmorinen suihkukaivo (Matti Haupt)
Latokartanon, Flemminginkadun, Raaseporintien ja Larssonintien välisessä puistossa Tammisaaressa. Tämän marmorisen suihkukaivon on tehnyt Matti Haupt. Suihkukaivon vieressä kasvaa tammi, jonka kolmas suomenruotsalainen rauhankonferenssi istutti 6.5.1984. Puiston vieressä sijaitseva Ystadsgården on saanut nimensä Tammisaaren ystävyyskaupungin Ystadin mukaan, jonka lahjoittamilla varoilla rakennus sodan jälkeen pääasiassa pystytettiin.
Lokit (Gunnar Elfgren)
Länsivalli, Tammisaari. Tämä, kahta kultaista lokkia esittävä patsas pystytettiin vuonna 1963 muistoksi siitä avusta, minkä Tammisaari oli sotavuosina 1939-1944 saanut ruotsalaiselta ystävyyskaupungiltaan Ystadilta. Patsas symbolisoi ystävyyskaupunkiajatusta. Ystadiin pystytettiin samanlainen muistomerkki. Tammisaaren patsaan lokit lentävät kohti Ystadia ja Ystadin patsaan lokit kohti Tammisaarta.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Muistoksi ankarana aikana osoitetusta uhrimielestä pystytetty Ystadissa ja Tammisaaressa v. 1963. Siivenlyönnit voimakkaat ne kantaa lahjan minkä hyvä tahto antaa."
Maasiltamonumentti
Maasillantien ja Vanhan Turuntien risteyksessä, Mustionjoen varrella Karjaalla.
Maasiltamonumentti pystytettiin taistelusta, joka käytiin isonvihan aikana 22/8 1713. Taistelu käytiin ruotsalaisten Kaarle XII ja venäläisten Pietari Suuren soitajoukkojen välillä. Näihin aikoihin olivat venäläiset ottaneet haltuunsa koko itäisen ja keskisen Uudenmaan. Eversti Stiernschantz oli joukkoineen, jossa oli 500 sotilasta ja 200 ratsumiestä, linnoittautunut Landsbron sillan viereen, josta pääväylä Turkuun lähti. Venäläiset hyökkäsivät 13800:lla miehellä ruotsalaisten joukkojen selustaan. Ruotsalaiset taistelivat 4 tuntia, mutta joutuivat perääntymään ja venäläiset pääsivät etenemään kohti Turkua. Aina vuoteen 1721 vallitsi isonvihan aika, jolloin loppui Ruotsin laki ja hallinto Suomessa ja Suomi liitettiin Venäjän hallintaan.
Merenkulkijain muistomerkki (Felix Nylund)
Stallörsparken puistossa Tammisaaressa. Länsi-Uudenmaan kunnat pystyttivät tämän merenkulkijain muistomerkin 16.10.1938, niiden länsiuusmaalaisten muistoksi, jotka sodan ja rauhan aikana ovat joutuneet meren uhriksi.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Till minne av alla de västnyländske män som på haven kämpat för hem och fosterbygd, gjort sin plikt och i djupen funnit sin grav. Städerna Ekenäs och Hangö, Karis köping, Ekenäs och Karis landskommuner, Bromarf, Ingå, Lojo, Pojo, Sjundeå, Snappertuna, Degerby och Tenala kommuner reste monumentet."
Panssariestekivet, 17. divisioonan muistomerkki
Raaseporintien ja Flemminginkadun kulmassa Tammisaaressa.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Hangon rintamalla 1941 käytyjen taistelujen muistomerkki. Tämän pystyttivät panssarieste-kivistä Tammisaaressa perustetun 17. divisioonan - Tammidivisioonan veteraanit vuonna 1986."
Ramunderin kivi
Harjulla Raaseporintien ja Kaskitien risteyksen kohdalla Tammisaaressa. Jääkauden aikainen siirtolohkare. Ramunder oli tarujen vahva mies ja tämä on kivi jonka hän heitti jättiläisten päälle.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Flyttblock från istiden som fått sitt namn efter sagohjälten Ramunder. Fridlyst.
Ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivi
Svenska Frivilligkompaniets minnessten
Prikaatiesikunnan vieressä Tammisaaressa on pyramidin muotoinen muistokivi. Se paljastettiin 4. kesäkuuta 1971 Ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen komppaniapäällikön kenraalimajuri Anders Grafströmin toimesta. Kivessä on seuraava kaiverrus:
"SVENSKA FRIVILLIGKOMPANIET // 1942-44 JANDEBA // 1944 TALI // FÖR FINLAND"
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa laski muistoseppeleen kivelle 29.8.1996.
Sankarihautojen monumentti "Nytt Liv" (Uusi Elämä) (Gunnar Elfgren och B Mattsson 1952)
Raaseporintien varrella Tammisaaressa. Uudella hautausmaalla sankarihautojen luona. Gunnar Elfgrenin ja B. Mattssonin pronssipatsas vuodelta 1952. Pystytetty sotavuosina 1939-1944 kaatuneiden muistoksi.
Jaluskiven teksti: "PRO LIBERTATE PATRIAE 1939-1940 1941-1944"
Sankarihaudat, Snappertunan kirkko.
Suomen vapauden puolesta kaatuneiden muistoksi.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Fallna för Finlands frihet. Hembygden reste vården."
Sigfrid Aronus Forsiuksen muistomerkki (Bertel Nilsson)
Tammisaaren kirkon itäpäädyssä, Tammisaari.
Sigfrid Aronus Forsius oli Suomen ensimmäinen tiedemies. Hän syntyi Helsingissä 1552 ja toimi hoviastrologina ennen kuin tuli kirkkoherraksi Tammisaareen. Häntä pidetään myös ruotsalaisen almanakan isänä ja oli "ilmeisen voimakkaan astrologisen taikauskon vaikutuksen alainen". Muistomerkki pystytettiin vuonna 1924, kun hänen kuolemastaan oli kulunut 300 vuotta.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Till minne av Sigfrid Aronius Forsius, vetenskapsman, skriftställare, församlingsherde. Död i Ekenäs år 1624. Restes denna vård 1924."
Tammisaaren seminaarin muistokivi
Ekenäs seminarium (Tammisaaren seminaari) - toimi 1871-1974 Raaseporintien ja Niittykadun varrella sijaitsevissa rakennuksissa, joissa nykyään toimii ammattikoulu, Yrkeshögskolan Novia. Seminaarin päärakennus on vuodelta 1871 ja se edustaa tyypillistä suomalaista uusklassisismia. Seminaarin vihki käyttöön Uno Cygnaeus vuonna 1871.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Ekenäs seminarium 1871-1974. Vandrare stanna en stund och hedra den ljusbärargärning som i ett sekel har fyllts här under vårdträdets valv."
Thorvald Strömbergin muistomerkin
Thorvald Strömbergin muistomerkin vihkiäisiä vietettiin perjantaina 25.5.2012 Tammisaaren Våghusparkenissa. Suomen Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja Roger Talermo vihki ja paljasti muistomerkihn.
Thorvald Strömberg oli meloja ja hän on Raaseporin ensimmäinen ja ainut olympiakultamitalisti. Strömberg voitti olympiakultaa 1952 ja hän oli myös kaksinkertainen maailmanmestari. Ron Nordström Fiskarsista on suunnitellut ja valmistanut muistomerkin ruostumattomasta teräksestä. Muistomerkki kuvaa Strömbergin aikaa 10 000 metrillä (melonta).
Vanha Palotorni
Linnankatu 7 (Slottsbacken), Tammisaari. Kaupungin ensimmäinen palotorni. Palotorni rakennettiin 1875 arkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukaan. Palotorni toimi kaupungin putkana vuoteen 1898 asti, sen jälkeen putka siirrettiin kaupungintalon kellariin. Talo on nykyään yksityisen omistuksessa.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Stadens första brandtorn och förra stadshäkte. Ark. Constantin Kiseleff 1876."
Vapaudenkaivo (Martti Peitso)
Skepparträdgårdenissa. Puistossa Latokartanon ja Puutarhakadun välissä. Tämä liekkiä esittävä patsas pystytettiin muistoksi vuoden 1905 suurlakosta, jolloin tammisaarelaiset nk. vapaudenkaivon luona osoittivat mieltään Venäjän keisarin yksinvaltaa ja venäläistämispyrkimyksiä vastaan.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "Suurlakon päivinä 31.10-5.11.1905 kokoontuivat kaupungin asukkaat tämän vapaudenkaivon äärelle puolustamaan lakia ja oikeutta väkivaltaa ja sortoa vastaan." "Herra maata varjelkohon, vähän muusta huolikaan."
Venäläisen majurin muistoristi, Trollbölessä, "Ryssbackenilla"
Kriminsodan aikana käytiin 20.5.1854 Vitsandissa Leksvallin kylässä, tulitaistelu englantilaisen laiva-osaston ja venäläis-suomalaisen puolustusjoukon välillä. Taistelussa kuoli venäläinen majuri nimeltä Dergatšov, joka haudattiin tälle paikalle.
Hautaristissä lukee venäjäksi: "Alankomaiden prinssin Fredrikin krenatöörirykmentti majuri Dergatšov, kaatunut taistelussa englantilaisia vastaan Vitsandissa toukokuun 8. päivänä* 1854" "Upseerikunnalta urholliselle toverille." (* silloisen venäläisen aikalaskun mukaan)
Vitsand, Leksvallintie
Muistolaatta, paljastettiin 19.5.2004, 150-vuotis juhlallisuuksien yhteydessä.
Teksti: Krimin sodan aikana käytiin tällä paikalla 20.5.1854 tulitaistelu kahden englantilaisen sotalaivan ja venäläis-suomalaisen patterin välillä. Tämä kuuden kanuunan varustus, n.s. Vitsandin skanssi rakennettiin vasta seuraavana vuonna.
Kaatuneiden englantilaisten muistokivi paljastettiin samana päivänä Kavelholmen-saaressa.
Wegeliuksen muistomerkki, Ramsholmenin juhlapaikalla
Suomenruotsalainen ensimmäinen laulu- ja musiikkijuhla 4. ja 5. heinäkuuta 1891 kokosi Ramsholmeniin 282 laulajaa ja soittajaa. Juhlan järjesti Svenska Folkskolans Vänner. Juhlan pääkuoronjohtajana toimi Martin Wegelius.
Pintaan kaiverrettu kirjoitus: "På Ramsholmen samlades 282 sångare och spelmän den 4 och 5 juli 1891 till den första finlandssvenska sång- och musikfesten. Festen arrangerades av svenska folkskolans vänner. Huvuddirigenten var Martin Wegelius."
1918-vuoden Hautausmaa
Pintaan kaiverrettu kirjoitus:
"Luokkasodassa kansanvallan puolesta taistelleiden valkoisen voittajan koston uhriksi joutuneiden teloitettujen ja nälkään nääntyneiden muistoksi pystytti Entiset Punakaartilaiset r.y. Helsinki, toisten myötämielisten työläisten avulla tämän patsaan v. 1951."
"Tuhansien punakaartilaisten henki haastaa tässä kalmistossa meille valkoisten harjoittamasta julmuudesta ja verivirroista. Se kehottaa meitä valppaasti varjelemaan ja pelkäämään taistelemaan kansanvallan puolesta."
Tälle paikalle on haudattu noin 3000 punaista, jotka sodan päätyttyä 1918 menehtyivät Tammisaaren vankileirissä. Kuolleisuus vankileirillä muodostui poikkeuksellisen korkeaksi. Leirille tuoduista vangeista kuoli lähes joka kolmas, useimmat heistä vain muutaman kesäisen kuukauden aikana.
4-5.6.1988 pidettiin muistotilaisuus jossa paljastettiin laajennettu muistomerkki, jonka pronssilevyn pintaan oli kaiverrettu kuolleiden nimet ja henkilötiedot.
29.5.1993 kokoonnuttiin uudelleen. Piispa Erik Wikström vihki kuolleet haudan rauhaan. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vaimoineen kunnioitti muistohetkeä läsnäolollaan.
